Joulu

Ihanaa, kun kohta tulee joulu. Oon aina rakastanu joulua. Jouluruoka on herkullista, sitä on mukava syödä viikko. Lahjoja on kiva ostaa varsinkin, kun saa jonkun hyvän idean, mistä uskoo toisen tykkäävän. Ruukaan laittaa kuusen joulukuun alussa ja puran vasta uuden vuoden jälkeen. 

Tykkään muutenkin talvesta. Siksi meillä oli talvihäät ja se oli erilaista verrattuna perinteisiin kesähäihin. Talvessa ihanaa on se, kun on lunta. Se tekee kaikesta kaunista. Illalla, kun kävelee lumisella tiellä tuntuu, että koko maailmasta olisi volyymi laitettu pienelle ja kuulee vaan, kuinka lumi jalan alla rapisee. Myöhään illalla tai yöllä talvella on ihana istua auton kyydissä, kun kadut on hiljaiset. On kiva katsella talvista autiota kaupunkia, siinä on sellainen rauha.  

1000

Blogillani meni rikki 1000 katselukertaa. Kiitos lukijoille! 

Tyttö riippukeinussa

Kävin aikaa sitten kirpputorilla tekemässä löytöjä pojan huoneeseen. Ja löysinkin enemmän kuin yhden esineen. Yksi tavara on kuitenkin ylitse muiden, nimittäin löysin puisen kehyksen. Maalasin tuon kehyksen siniseksi ja askartelin siihen kuvan, jossa on Luukaksen syntymätiedot. Näkyy kuvassa alla. 

Kehys itsessään ei kuitenkaan ole se mikä oli parasta vaan kuva joka kehyksessä oli sen ostaessani muistaakseni yhdellä eurolla. Nimittäin todella kaunis ja herkkä vesivärein maalattu iso postikortti. Kun näin tuon kuvan ajattelin, että se on saatava jonnekin esille. Nyt se sitten on toisessa kehyksessä meidän olohuoneessa. 

Pahoittelen blogin kuvien laatua on niin kätevä puhelinsovelluksella kirjoittaa postauksia ja luonnollisestikin ottaa kuvat puhelimella. Eikä aina kuvaushetki ole se kirkkain päivänaika. 

Puhtaat valkoiset lakanat

Haaveilen valkoisista lakanoista.

Päätin, että vaihdan pikku hiljaa kaikki lakanat valkoisiksi. Ajattelin pyytää vanhemmilta valkoisia lakanoita joululahjaksi. Nyt meillä on kaikki pussilakanat monivärisiä kuviollisia lakanoita. Ja osa alkaa olla aivan resujakin ja aikansa eläneitä. Makuuhuoneeseenkin tulisi varmasti lisää sellaista hotellimaista tunnelmaa, hyvällä tavalla. Ja silloin, kun ei jaksa pedata sänkyä niin sänky näyttäisi silti ihan hyvältä. Ne olisi helppo pestäkin aina yhdessä, kun kaikki olisi valkoisia. Ja voi käyttää välillä valkaisevia tuotteita niiden pyykkihuollossa.

 

Kuvat: google search

Ah, eikö tuonne teekin mieli vain kömpiä?

Kukkia

Hyvää Aleksis Kiven päivää. Mies sai äidiltään kukkia nimipäivänsä kunniaksi tänään. Anoppi kävi pikkumiestä katsomassa, kun oli sairaana Luukaksen syntymäpäivänä. 

Syntymäpäivä

Vuosi sitten (eilen) meidän ihana rakkauspakkaus Luukas poika syntyi. <3

Sunnuntaina sitten juhlittiin pientä miestä. Teemana oli kissa ja sininen. Luukaksen mielestä kissat on ihania. Jos kirjassa on kissa ja sanotaan miau niin selvästi tykkää. Ja sillon kun näkee kissoja, jotka maukuu niin rupeaa nauramaan ja vauhtia tulee, kun haluaisi mennä koskemaan ja tutkimaan. 

Lauantaina pari miehen siskoa kävi juhlistamassa Luukasta etukäteen, koska eivät päässeet sunnuntaina tulemaan. Luukas sai laatikollisen dubloja ja leikki niillä sitten illan tyytyväisenä. Sunnuntaina lahjoissa oli lisää dubloja, dinosauruksia ja muun muassa Mauri Kunnaksen äänikirja. Me ostettiin miehen kanssa pulkka. Haluttiin ostaa vähän jotain erilaista mitä muut ei ostais. Haaveilen, että voidaan kävellä mun vanhempien luo ja vetää Luukasta pulkassa kunhan talvi ja lumi tulee. 

Lauantaina herra näytti tältä. 

Pojan huone

Luukaksella on ollut oma huone ehkä puolivuotiaasta asti. Nukkuu kyllä silti välillä meidän kanssa meidän välissä. 

Tuossa toisessa makuuhuoneessa oli valmiina tuollaiset vaaleanvihreät lasikuitutapetti seinät. Koska me ei olla nyt haluttu ruveta niitä maalaamaan niin päädyin huomioimaan ne sisustuksessa niin, että vihreä on osana sisustusta. Eli väreinä on valkoinen, sininen ja vihreä. Anopilta löytyi tuollanen todella kiva puuverho, joka passaa mun mielestä tosi hyvin lastenhuoneeseen. Halusin sisustaa huoneen niin, että se ei ole liian lapsellinen. Vietän kuitenkin päivät tuossa huoneessa pojan kanssa suurimmaksi osaksi (koska se on koirankarvaton) niin halusin, että se on minustakin viihtyisä. 

Aiemmin kokeilin erilaista sisustusta. Lainasin anopilta taaskin verhot ja matot. Se ei kuitenkaan tuntunut omalta tyyliltä liian paljon kuviota ja värejä. Seinien väri myös häiritsi omaa silmää, kun vihreä ei ollut muulla tavalla mukana sisustuksessa. 

Elämäntaparemontti: muutoskuvia

Tässä muutamia muutoskuvia tähän väliin. 

Näiden kuvien välillä noin neljä kuukautta. Kaksoisleuka on melkein hävinnyt. 

Tässä kuvassa mahduin mekkoon joka on kokoa M. Se oli mulla päällä noin seitsemän vuotta sitten yhdissä häissä, kun vielä seurusteltiin miehen kanssa. 

Tämä kuva ei ole häävi, mutta se on eiliseltä. Laitoin salihousujen päälle nämä tuulihousut ja olin aivan puulla päähän lyöty, ne on isot. Ostin nämä ehkä neljä viis vuotta sitten ja ne oli jo sillon aika tiukat. Nämä oli alusta asti mulle matalavyötäröiset, etenkin takaa. Pidin niitä mahan alla lantioluiden korkeudella nyt ne ylsi navan korkeudelle helposti, jopa takaa mistä ne juuri peitti pepun aikaisemmin. 

Muita juttuja mitä oon ite huomannu: ranteet tuntuu, että ne olis melkein luisevat. Pohkeet ja reidet ei ole niin tiiviin tuntuiset ja näköiset enää. Ja pohkeesta näkyy lihas, kun on varpaillaan. Vaatteetkin alkaa olla vähän isoja etenkin yläosat. 

Tunnepuolellakin on muutosta havaittavissa. Itsevarmuutta on tullut lisää. Tunnen itseni jo "hoikaksi" vaikka matkaa on vielä. Ennen salille oleva matka tuntui pitkältä nyt se on mun mielestä aika lyhyt niinkuin se todellisuudessa onkin. 

Tälläset jutut auttaa jaksamaan ja vie eteenpäin tässä laihduttamisessa. 

Syksy

Minä en ole kovin kova syksyn ystävä, mutta siinäkin on puolensa. 

Voi ruveta polttamaan kynttilöitä, kun alkaa olla pimeät illat. 

Lämpimät sukat/ villasukat, kun varpaita palelee. 

Lämmin kaakao, jos palelee. 

Myös syksyn värjäämät vaahtera puut on mun mielestä todella kauniita. 

Treffi-ilta

Eilen päästiin viettämään kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa. Luukas oli mummin ja papan luona hoidossa. Aleksi oli löytänyt facebookista, että jakamalla mainoksia Mikko Kivisen: Kivinen tie esitykseen sai sinne kaksi ilmaislippua. No tällaisen nuoren lapsiperheen budjettilla se kuulosti oikein hyvältä. Eilen se esitys sitten oli. Ihan hyvä, hauska monologityyppinen humoristinen esitys. Meitä vähän vanhemmat ihmiset varmasti tiesivät Mikon mainitsemat henkilöt paremmin ja varmasti saivat vielä enemmän irti esityksen vitseistä. 

Tässä pari kuvaa mun asusta ja muutenkin lookista. 

Makuuhuoneen seinä

Sain vihdoinkin maalattua loppuun kauan sitten alottamani makuuhuoneen seinän. Minulla oli aluksi niin pieni pensseli, että kuvion maalaamisessa meni ikuisuus ja siksi ei tehnyt mieli jatkaa maalaamista seuraavana päivänä. Nyt maalasin loput hieman isommalla pensselillä ja se vaikutti todella paljon. Yritin jaksaa loppuraskauden aikana maalata seinän valmiiksi ennen vauvan tuloa, mutta olo oli jo niin tukala ja oli niin lämmin etten jaksanut paljoa kerralla tehdä. Seinä on tarkoituksella maalattu osaksi, Näin olin sen ajatellut. Se taitaa kyllä näyttää vähän hassulta. Pitää varmaankin maalata alas asti. Pidän nyt kuitenkin sen tässä vaiheessa noin, koska pojalla on pian yksivuotis synttärit. 

Elämäntapamuutos: Välitavoite

Eilen saavutin yhden välitavoitteen painonpudotuksessa, nimittäin -10 kiloa. Ihan uskomatonta! Kymmenen kiloa on paljon, voi jo sanoa, että on laihtunu. Silti se tuntuu ihan pintaraapasulta. Alunperin olin ajatellu pudottavani ainakin 20 kiloa, nyt vois sanoa, että nälkä kasvaa syödessä, oon ruvennu miettiin olisko se sittenkin 30. Haaveena on näyttää hyvältä hääpävänä maaliskuussa, tietysti näyttäähän sitä varmasti jo paljon paremmalta vaikkei silloin vielä olisikaan lopullisessa tavoitteessa. 

Kymmenen kiloa voita. (Kuva lainattu netistä)

Vasemman puoleinen jouluaatolta, tosin vähän alle 3kk synnytyksestä. Oikean puoleinen eiliseltä. En nyt tähän hätään löytäny parempaa ennen kuvaa. 

Pääsin myös uuteen kymmenlukuun ja olen pudottanu vähän yli kymmenen prosenttia painostani. 

Galleriaseinä

Tänään pistin miehen laittamaan muutaman kuvan olohuoneen seinään, joka onneksi ei ole kiviseinä. Meillä on mun mielestä aika kauheet tapetit olohuoneessa tai ne on todella mitäänsanomattomat. En uskalla maalata niitä ja edellisessä asunnossa oli niin hirveä homma tapetin poisto, että jätettiin se kesken seuraavalle omistajalle. Joten yritän kaikin tavoin sietää näitä seiniä. 

Aiemmin tällä seinällä oli vain nuo kaksi isointa kehystä vierekkäin. Minusta se ei oikein tuonut oikeaa tunnelmaa. Alunperin suunnittelin, että niissä olisi ollut vastasyntyneen Luukaksen kuvat, mutta sellaiset jäi ottamatta. 

Onko mussa vika vai näyttääkö, että nuo ei ole suorassa. Vatupassi kyllä väittää toista :D?

Valkoinen lipasto

Huomasin, etten ole vissiin ollenkaan laittanut kuvaa valmiista tuunatusta lipastosta. Se on nyt meidän makuuhuoneessa yhdessä nurkassa. Pidän siinä muun muassa kaikki meikkini ja korut sekä hiusjuttuja. Saatiin muutama päivä sitten laitettua hää- ja masukuvat lipaston päälle seinälle. Ne olikin odottanu laittoa pitkään. Aina tahtoo tuommoset venähtää, kun on kiviseinät, se tuntuu niin isolta hommalta. 

Pöllökoru ja helmet roikkuu lampusta. 

"Uudet" vanhat sohvat

Meillä on nyt olohuoneessa meille uudet sohvat. Saatiin ne käytettynä vaihdossa. Miehen pomolla oli kaksi nahka sohvaa ja hänen puoliso halusi ostaa tumman vuodesohvadivaanin niiden tilalle. Meillä oli jo pitkään ärsyttäny kuinka meidän tumma vuodesohvadivaani oikein imi koirienkarvoja itseensä. Etenkin nyt kun on lapsi, jonka kämmenet on aina märät muun muassa kuolasta ja niihin tietenkin tarttuu kaikki karvat. Siitä se ajatus sitten lähti.. :D Tai siis en tiedä kumpi heistä sen keksi, mutta ollaan oltu tyytyväisiä. Anopilta löytyi myös uusivanha sohvapöytä ja kolmijalkalamppu. Järjestyskin vaihdettiin samalla. Tämä on kyllä paras järjestys ja sisustus tähän mennessä. ❤️

Kuulumisia: elämäntapamuutos

Taas vierähti aikaa edellisestä postauksesta. Mistähän sitä aloittaisi. 

Kerron nyt elämäntapamuutoksesta tähän väliin, koska elämä tuntuu vähän pyörivän nyt sen ympärillä (pojan lisäksi tietenkin). 

Kesän alussa alettiin miehen kanssa käymään erään tytön järjestämissä treeneissä samalla karsittiin herkut pois joksikin aikaa herkkulakon muodossa. Kokeilin vähän aikaa käyttää myös sellasta ruokapäiväkirja appia. Muutaman viikon jälkeen huomasin ilokseni, että paino oli pudonnut kolme kiloa alle sen mitä painoin kun tulin raskaaksi. Siitähän sain sitten hirveesti motivaatiota ja jaksettiinkin käydä miehen kanssa lähes kaikissa treeneissä. Välillä oltiin ainoat jotka tuli paikalle, mutta se oli vaan hyvä kun saatiin "tukiopetusta". Painon tippuminen innosti liikkumaan muutenkin vähän enemmän ja syömään fiksummin. Kohta painoa olikin pudonnu jo viisi kiloa. 

Me ollaan muutenkin vähän niinkuin nyt vasta "alettu elämään" miehen kanssa vauvan tulon jälkeen. Ennen sitä oltiin kuin vanha pariskunta ja kökittiin kotona aina vaan. 

Treenit kun sitten loppui kyseisen tytön muuton myötä niin aloitettiin Jutan gofatgo dietti. Minä tosin aika reilusti muutin sitä itselleni, koska en syö rahkaa enkä raejuustoa sekä vielä imetin/imetän. Se nyt itse asiassa loppui tänään. Me kyllä ollaan poikettu monet kerrat yhdessä päättäen dieetista muun muassa, koska haluttiin silti nauttia näistä kesän rippeistä mitä on ollut. Mutta se ei menoa haittaa kummallakin on paino mennyt alaspäin ja ajatuksena onkin jatkaa osittain vähän höllemmin/ruokavaliota laajentaen "dieettiä". Mulla on nyt yhteensä paino pudonnut noin 8 kiloa ja miehellä neljä, hänellä lähti laskuun vasta Jutan dieetillä. 

Mulla on ilmeisesti sillain jo vaikuttanut esimerkiksi terveyteen,että verenpaineet on ennemminkin matalat tällä hetkellä. Vaatteetkin alkaa tuntua vähän löysiltä. Kesän treenit oli myös tosi hyvä kunnon kohottaja. 

Loppuun muutamia kuvia aiheeseen liittyen: 

 Eka tavote -5kg saavutettu

-8kg väliaika kuva

Pari esimerkkiä lounaasta

Mitä kuuluu?

Äitiys on vienyt mennessään tai ainakin melkein kaiken ajan. Poika on jo kohta 8kk?! Aika on mennyt todella nopeaan.
Ollaan vähän mööpleerattu asuntoa, mutta koska se on edelleen kesken, ollut jo viikkoja, en ole tehnyt postausta uudesta järjestyksestä. Ei olla saatu siivousta päätökseen, koska pojanhoidon ohella tuntuu ettei päivissä tunnit riitä. Poika sai jo oman huoneenkin, alunperin majaili meidän kanssa samassa huoneessa.
Juuri nyt selailen mm. sisustuslehtiä, joita olen säästellyt tarkoituksena karsia niitä isolla kädellä. Viimeaikoina olen kamppaillut sisäisten demonien: hastraajan ja minimalismistä haaveilijan kanssa ;). Päädyin ajattelemaan, että luovun yhdestä tavarasta kerrallaan. Pitäkää peukkuja ja lähettäkää rohkeutta luopua turhasta rojusta.